Ensimmäisen bmx-pyörän hankkiminen tapahtuu usein lähinnä edullisen hintalapun perusteella. Eipä sen ensimmäisen pyörän tarvitsekaan huipputasoa olla, mutta muutama asia kannattaa silti ottaa huomioon. Edullisissa pyörissä (ennenkaikkea niissä!) on merkittäviä laatueroja. Onneksi nykyään edullisia valmispyöriä valmistaa jo myös oikeat bmx-merkit, jotka suunnittelevat edullisetkin pyörät oikeaan harrastuskäyttöön! Muutamia vuosia sitten ainoa keino saada moderni kevyt pyörä oli koota se itse ympäri maailmaa tilatuista osista. Nykyään laadukkaita valmispyöriä ja osia saa helposti ja edullisesti Suomesta.
Pyörien tekniset tiedot vilisevät termejä, joiden merkitystä ei aluksi ymmärrä. Tällä sivulla annetaan hieman valoa termiviidakkoon ja vinkkejä onnistuneen ostoksen tekoon. Ohjeet soveltuvat aloittelijan tai vähemmän harrastaneen ajajan pyörän ostoon. Pitkään lajia harrastaneilla on aina omat henkilökohtaiset mieltymyksiään, joihin on turha puuttua. Muistetaan myös se, että kyllä käytetyllä edullisella pyörälläkin lajissa alkuun pääsee, vaikka tässä artikkelissa monia asioita esiin nostetaankin.
Hinta-laatu -suhde: Uusien bmx-pyörien hinnat liikkuvat pääosin välillä 300-900 €. Usein lisärahalle saa vastinetta, mutta moni "nimekäs pyörien valmistaja" silti tuntuu rahastavan huonosta tavarasta kovia hintoja. Esimerkiksi yleisimmässä ensipyörien hintaluokassa 400-500 € voi merkistä riippuen saada joko huonon tai todella hyvän vastineen rahalle! Tällä hetkellä (v.2009-2010) tuohon rahaan kannattaa harkita Suomesta saatavia merkkejä Verde, United, Fit ja We The People, joita saa Signaturesta. Myös Eastern on asiallista tavaraa (myyjä R-Tech). Hintaan nähden kohtuullisia pyöriä saa näiltä valmistajilta, jopa hieman yli 300 € ylöspäin. Kannattaa kuitenkin muistaa, että suhteellisen pienellä lisäinvestoinnilla (150-200 € lisää) saat jopa todella laadukasta tavaraa, jolla ajaa pitkään ja pyörän jällenmyyntiarvokin on toista luokkaa kuin halvimmilla vehkeillä. Noin 500-600 € laadukas pyörä kestää vuosia, mutta 300 € pyörä ehkä vain yhden kesän. Lisäksi edullisen pyörän päivittäminen jälkeenpäin parempien tasolle tulee suhteessa erittäin kalliiksi, joten kannattaa ostaa kerralla se 500 euron pyörä. Jos hintoja verrataan maastopyöriin (ja niiden kalliisiin varaosiin), niin laadukaan bmx-pyörän saa lähes pikkurahalla.
Pyörän paino, onko väliä? Kevyt pyörä on merkittävästi helpompi käsitellä ja mukavampi harrastaa kuin painava pyörä. Asia korostuu aloittelijoilla ja nuorilla. Mieti tätä: jos aikuinen osaava harrastaja ajaa 11 kg painoisella kevyellä pyörällä, niin miten onnistuu 10-vuotiaan ajo 17 kg painoisella pyörällä (joka valitettavan usein on lisäksi hänelle liian suurikokoinen). Temppujen opettelu on käytännössä mahdotonta. Laadukaat noin 500 € maksavat pyörät ovat lisäksi erittäin kevyitä - jopa 11 - 12 kg (mm. Verde)! Toisaalta voit samalla rahalla ostaa tietämättäsi jonkun 16 kg painavan tankin. Panosta siis laatuun ja osta pyöräsi mieluiten bmx-pyöräilyyn erikoistuneesta liikkeestä. Suomen ainoa vain bmx-pyöriin erikoistunut liike on SignatureBMX.
Rungon ja etuhaarukan materiaali: CrMo eli kromimolybdeeni on terässekoite, joka on pyöränrungoissa huomattavasti kevyempi ja kestävämpi materiaali kuin "tavallinen teräs" eli "Hi-Ten". Edullisissa rungoissa yhdistellään näitä kahta. Alumiinirunkoja on nykyään tarjolla vain racing-käyttöön ja ne edustavat Suomessa äärimmäisen pienta vähemmistöä. Valitse siis runko ja etuhaarukka, joissa on mahdollisimman suuri osuus CrMo:a. Bongaa mielellään maininta "crmo mainframe" tai "100% crmo", niin rungon pitäisi olla materiaalin puolesta kestävä pitkäksi aikaa.
Rungon pituus: BMX-runkoja on tarjolla eripituisilla vaakaputkilla. Tyypillisesti pituudet ovat 20", 20.5", 20.75" ja 21". Normaali aloittelijapyörä on yleinsä 20" tai 20,5" vaakaputkella, koska lyhyt vaakaputki helpottaa pyörän käsittelyä. 20" pituus sopii parhaiten pienikokoisille, alle 140 cm ajajille. 20.5" pituus on monipuolinen ja se on parhaimmillaan noin 140-170 cm ajajilla. Pitemmille ajajille kannattaa valita pituudeksi 20.75" tai 21".
Rengaskoko: BMX-pyörät ovat tyypillisesti varustettu 20" renkailla. Tämä on hyvä valinta käytännössä kaikille harrastajille. Poikkeuksena hyvin pienikokoiset ajajat, joille kannattaa miettiä harvinaisempaa 18" rengaskokoa (saatavuus voi olla heikko). Pienikokoiset voivat kuitenkin pärjätä kohtuudella myös normaalilla 20"-renkaisella pyörällä kunhan rungon vaakaputki on riittävän lyhyt (kts. edellinen kohta) ja ohjaustanko on matala. Toinen harvinaisuus on 24"-renkainen bmx, joka on käytännössä jo lähempänä maastopyörää ja huomattavasti tavallista bmx:ää kankeampi käsitellä.
Kammet: Valitse vain pyöriä, joissa on kolmiosaiset (eli 3-pc) kammet eli molemmat kammet sekä keskiöakseli erillään. Nykyään suuressa osassa edullisistakin pyöristä on jo tälläiset, joten laadukkaan kokonaisuuden takaa keskiölaakeristo (kts. seuraava kohta).
Keskiölaakeristo: Kampien keskiölaakeristo (bottom bracket eli BB) kannattaa ehdottomasti olla tehty urakuulalaakerein eli "sealed bearings". Usein keskiön tyypiksi ilmoitetaan "euro", "mid" tai "spanish", jotka kaikki ovat urakuulalaakeroituja ja kestäviä. Tälläisiä hyviä keskiöitä voi löytää jopa jo laadukkaista 400 € pyöristä lähtien! Vältä vanhan mallisia ns. "USA-keskiöitä", jotka on tehty normaalein kuulalakerein.
Takanapa: Valitse kasettitakanapa, joka on urakuulalaakeroitu. Kuullostaa monimutkaiselta, mutta jos navan tiedoissa mainitaan "sealed cassette hub" tai "cassette", niin olet sellaisen löytänyt. Helppo nyrkkisääntö on, että jos takaratas on pieni, 9-12-hampainen, niin kyseessä on kasettinapa. Kasettinavat ovat huomattavasti kestävämpiä kuin vanhan malliset navat, minkä lisäksi ne mahdollistavat pienempien rattaiden käytön. Vältä siis vanhan mallisia napoja, joissa takarattassa on 14 hammasta.
Napojen akseleiden paksuus: Takanavan akselin tulee olla aina 14 mm paksu, jotta kestävyys on taattu. Edessä on joko 10 mm tai 14 mm. Paksumpi kestää paremmin tappien käyttöä, jos niitä haluaa käyttää.
Vanteet: Valitse kaksikerroksiset eli "double wall" vanteet, koska ne ovat yksikerroksista U-profiilista vannetta selvästi kestävämmät. Nykyään on myös yleistä laittaa eteen yksikerroksinen vanne, mutta kaksikerroksinen vanne on ehdottomasti paikallaan takavanteena. Jarrutustehon kannalta kromipinnoitettu vanne (eli sellainen "peilikiiltävä") on yleensä paras. Ei ole merkittävää etua jos vanteet ovat 48 pinnaiset verrattuna 36-pinnaisiin. Nykyään suositaan 36-pinnaisia.
Jarrut: Nykyään useimmat modernit pyörät on varustettu vain takajarrulla, joten sitä ei kannata ihmetellä. Suurin osa ajajista ei omista tai käytä etujarrua bmx-ajossa, mutta jos sellainen pyörässä on, niin ei se menoa haittaa. Turvallisuutta se lisää etenkin nuorimmilla harrastajilla ja mikäli ajetaan liikenteen seassa.
Gyro-laite (ohjaustangon pyöritys): Gyrot, jotka mahdollistavat ohjaustangon rajattoman pyörityksen ovat käymässä harvinaisiksi ja vanhanaikaisiksi, joten sen olemista ei siis kannata pitää pyörän ostoperusteena. Tangon pyöritys ei ole muutenkaan mikään perustemppu (esim. vain muutamat Suomessa todella osaavat kunnolla), joten gyron omistaminen ei ole mikään väylä temppujen maailmaan. Toisekseen nykyiset vahvalla takajarrun vaijerinkuorella ("linear cable") varustetut jarrut mahdollistavat 1-2 kierroken pyörittämisen ongelmitta, mikä riittää useimmille.
Tapit: Nykyään monien pyörien mukana ei toimiteta tappeja, joilla voi "grindta" eli liukua kaiteita jne. Niiden puuttumista ei kannata murehtia, koska niitä saa helposti myös erikseen ostettuna. Nykyään suurin osa ajaa tosin ilman tappeja, koska 4 tappia tuovat pyörään 1-1,5 kg lisäpainoa. Tappien käyttö on makuasia, joten tappeja ei kannata pitää ostokriteerinä.
Kysyttävää? Ota yhteyttä asiantuntevaan bmx-liikkeeseen tai myös Airtime ry auttaa mielellään. Yhteyttä voit ottaa yleisissä asioissa vaikkapa sähköpostilla hannes(at)airtime-ry.com.
[päivittänyt 10/2009: Hannes Björninen, Airtime ry]